ÄVEN PÅ SVENSKA

Suomen postcrossingyhdistyksen Vuoden taiteilija 2022 -valinta johtaa Ahvenanmaalle, jossa vietetään tänä vuonna itsehallinnon 100-vuotisjuhlia. Ahvenanmaalla asuu myös vuonna 1965 syntynyt Niclas Nordlund, joka on vuodesta 2018 toiminut kokopäiväisenä freelance-valokuvaajana ja jonka postikortteja paikalliset postcrossaajat ja muut perinteisen postin ystävät arvostavat suuresti. Niclaksen kuvista on tehty noin 40 postikorttia, joissa näkyy ahvenanmaalaisia maisemia, eläimiä ja luontoa.

Postcrossingyhdistyksen jäsenkortti 2022 – kuva: Niclas Nordlund

Niclas kertoo, että valokuvaus on jossain muodossa ollut läsnä hänen elämässään teinivuosista lähtien. Yläasteella hän otti valinnaiseksi aineeksi urheilun ja valokuvauksen yhdistelmän, joka vaikutti hänestä mielenkiintoisemmalta kuin suomen kielen opiskelu. Urheilulajeista Niclas on harrastanut mm. ampumahiihtoa sekä ahvenanmaalaisittain tyypillisesti metsästystä ja kalastusta.

Noin 10 vuotta sitten Niclas päätti laittaa kiväärin hyllylle ja vaihtaa sen kameraan. Ajan myötä hän oli alkanut kunnioittaa luontoa yhä enemmän, ja halusi mieluummin tutustua eläimiin tarkemmin kuin tappaa ja pelotella niitä. Kun Niclas aloitti valokuvauksen, ei kulunut kauaa ennen kuin kilpailuhenki hänessä heräsi ja hän halusi ottaa yhä parempia kuvia. Näin hän alkoi käyttää harrastukseensa yhä enemmän aikaa ja vaivaa.

Postikortit nr. 51/2022 ja 52/2022

Niclaksen läheiset alkoivat rohkaista häntä tekemään kuvista jotain uutta. Uuden tekeminen käynnistyi yksittäisillä tauluilla, joita tuli sitten enemmänkin, myöhemmin myös useita muita tuotteita. Pohjalla oli kuitenkin edelleen ”vain” harrastus, jota hän teki kokopäiväisen työnsä ohella. Valokuvaukselle oli pidemmän päälle vaikea löytää aikaa ja energiaa, ja koska hauska harrastus alkoi tuntua työläältä, oli Niclas tienhaarassa. Hänen valintansa oli luopua turvallisesta työstään ja panostaa sen sijaan valokuvaukseen kokonaisvaltaisesti.

Aina tämä ei ole ollut helppoa, ja Niclas kertoo olleensa useasti lähellä valintansa katumista. Ensimmäisenä vuotena, jolloin hän työskenteli valokuvaajana ”oikeasti”, tuli koronaviruspandemia, mikä johti suunniteltujen toimeksiantojen peruuntumiseen ja myynnin heikkenemiseen. Sen lisäksi Niclas myöntää, ettei hän ole vielä täysin tottunut siihen, että taloudellinen menestys on riippuvaista luovuuden oikuista. Paine olla jatkuvasti luova tulojen saamiseksi on ongelmallista, koska tulos ei koskaan ole hyvä silloin kun ideoita joutuu etsimään pakolla.

Onneksi vuodesta 2022 näyttää tulevan huomattavasti parempi. Pandemiatilanne on parantunut, tapahtumia järjestetään lisää, Ahvenanmaan matkailukausi alkaa. Myös Postcrossingyhdistyksen valinta Vuoden taiteilijaksi on vaikuttanut Niclakseen positiivisesti. Hänellä on suunnitelmissa laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi julkaisemalla omat verkkosivut, joista voi ostaa postikortteja ja muita tuotteita. Lisäksi hän on hankkinut lennokin, jolla hän toivoo voivansa ikuistaa ahvenanmaalaista luontoa uusista kuvakulmista.

Postikortit nr. 50/2022 ja 13/2021

Ensimmäiset postikortit

Kuinka Niclas alkoi tehdä postikortteja kuvistaan? Hän kertoo, että idea tuli Mariehamns Bokhandel -kirjakaupasta, jossa Niclas jossain vaiheessa työskenteli. Ahvenanmaalaisten postikorttien tarjonta oli ollut jo vuosien ajan täysin samanlaista, joten uusille ja erilaisille korteille oli kysyntää. Niclaksen kortit saivat arvostusta, ja positiivisen palautteen ansiosta hän uskalsi panostaa postikortteihin ja lisätä kuva-aiheiden määrää. Tällä hetkellä Niclaksen 40:tä erilaista korttia voi ostaa kuudesta eri myyntipisteestä ympäri Ahvenanmaata.

Postimerkit 2017 ja 2018. Kuva: Åland Post

Ahvenanmaan post, Åland Post Ahvenanmaan posti on ikuistanut kaksi Niclaksen kuvaa postimerkeiksi: EUROPA-merkki Kastelholman linnasta talviasussaan vuonna 2017 sekä sepac-merkki ”spectacular views” vuonna 2018. Molemmilla kerroilla Ahvenanmaan posti otti yhteyttä Niclakseen nähtyään hänen kuviaan, joista he halusivat tehdä postimerkkejä. Myös kuluttajat arvostivat näitä merkkejä, ja Kastelholm-merkki äänestettiin vuonna 2017 toiseksi kauneimmaksi EUROPA-postimerkiksi.

Luontokuvaus motivoi eniten

Niclas tekee pääasiassa luontokuvausta ja kertoo, että onnistuneen kuvan resepti sisältää paitsi paljon suunnittelua myös onnea. Hyvän kuvan saamiseksi on otettava huomioon sekä paikka, sää että valo ja suunniteltava näitä — mutta koska luonto on arvaamaton, tarjoaa se joskus paljon jännittäviä tapahtumia ja toisinaan ei mitään. Niclas huomauttaa, että tilanteesta riippumatta valokuvauksessa tarvitaan aina joustavuutta ja olosuhteisiin sopeutumista hyvien kuvien saamiseksi.

Postikortit nr. 16/2020 ja 12/2021

Hyväksi valokuvaajaksi tuleminen vaatii, kuten missä tahansa muussakin luovassa ilmaisutavassa, oman tyylin löytämisen. Niclaksella ei ole muodollista valokuvauskoulutusta, hän on itseoppinut kokeilujen ja virheiden (sekä internetin) avulla. Niclas on pitänyt Maarianhaminan kansalaisopistolla valokuvauksen kurssin, jossa kävi ilmi, että moni haluaisi oppia kuvaamaan ”kuten hän”. Tähän hän vastasi, että maailma ei tarvitse 20:tä valokuvaajaa, jotka ottavat samanlaisia kuvia kuin hän. Hän voi antaa vinkkejä kuvaustekniikoihin, mutta oma tyyli täytyy jokaisen itse löytää tai luoda.

Jotta raakamuodossa oleva valokuva muuttuu käyttökelpoiseksi, tarvitsee kuvaa muokata esimerkiksi säätämällä valoa ja vaalentamalla varjoja. Tämä Niclas tekee itse, mutta hän on hyvin tarkka siitä, että pitää kiinni alkuperäisestä asetelmasta ja luonnollisista väreistä. Hän voi poistaa kuvista satunnaisesti joitain häiritseviä kohteita – esimerkiksi, jos lintu lentää kuvan reunaan viimeisellä sekunnilla – mutta hän ei koskaan lisää kuvaan mitään, mitä siellä ei ollut. Niclas on pettynyt valokuvaajiin, jotka ”huijaavat” manipuloimalla kuviaan tällä tavoin, sillä lopputuotesilloin ole aito.

Kuvat vaativat usein paljon valmistelua

Turhautumisen ymmärtää helposti, kun kuulee miten valtava työ joidenkin Niclaksen kuvien takana on. Useat postcrossingyhdistyksen kortit on kuvattu veneretkillä, ja osa kuvista on otettu suoraan veneestä (mm. Marhällanin majakka ja Kobba Klintar). Kastelholmin linnaa kuvaavaa korttia varten Niclas yöpyi veneessään lähellä linnaa yhden yön loppusyksyllä vangitakseen linnan auringonnousun aikaan. Hän oli myös suunnitellut ottavansa joskus kuvia kunnostetussa 60-luvun mahonkikajakissa. Kajakki osoittautui kuitenkin hieman liian epävakaaksi, jotta hän olisi uskaltanut mennä siihen kalliin kameransa kanssa. Hänen kaverinsa sai sen sijaan toimia valokuvamallina kuvassa Kajakkimelontaa Käringsundissa.

Niclas Nordlundin postikortteja yhdistyksen julkaisusarjassa

Niclaksen yhdistykselle tekemillä eläinkorteilla on kuitenkin hauskimmat ja vaikuttavimmat taustat. Föglön kissanpentu sekä kettu olivat molemmat eläimiä, joista Niclas kuuli tuttavien kautta, ja jotka hän sitten ikuisti kuviin. Kissanpentu oli suhteellisen helppo kaapata kuvaan sitä hoitaneiden ihmisten avustuksella, mutta Gunnar-kettu vaati enemmän työtä. Gunnar oli arka, mutta se piti yhdestä tietystä koiranmakkarasta, jolla lähistöllä asuvat ihmiset sitä ruokkivat. Niclas sai yöpyä mökissä lähellä aluetta, jolla Gunnar liikkui, ja hän laittoi strategisesti koiranmakkaraa paikkaan, joka johti suurelle kivelle. Aikansa se otti, mutta lopulta Gunnar saapui ja seurasi polkua kivelle, jossa Niclas pystyi ikuistamaan sen täydellisessä auringonvalossa.

Niclas Nordlundin postikortteja yhdistyksen julkaisusarjassa

Haahkat lähellä Niclaksen sydäntä

Eläimistä lähinnä Niclaksen sydäntä ovat kuitenkin haahkat, joita hän usein ikuistaa valokuviin eri muodoissa. Hän kertoo, että haahkojen läsnäolo ja haahkaurosten ääntely yhdistyvät hänen mielessään nimenomaan Ahvenanmaahan. Nykyisin haahkoja näkyy ja kuuluu entistä harvemmin, koska haahka on kuolemassa sukupuuttoon. Suurin syyllinen tähän on merikotka, jonka kanta on lisääntynyt, koska laji on edelleen rauhoitettu. Joskus kotkat syövät haahkoja, toisinaan ne pelottavat naarashaahkat pois pesiltään, jolloin muut linnut, kuten varikset, ottavat haahkanmunat.

Niclas on ollut aktiivinen sekä kirjoittamalla paikallislehtien yleisönosastoille että tekemällä konkreettisia suojelutöitä haahkojen suosimilla alueilla, mutta kanta vähenee edelleen hälyttävästi. Hän haluaa levittää sanaa ongelmasta korttiensa välityksellä, sekä tietysti dokumentoida haahkoja tuleville sukupolville, jotka eivät välttämättä näe lintuja vapaana luonnossa.

Niclas on ikuistanut paitsi haahkoja, myös niiden suurimpia vihollisia, kuviinsa. Postikorttikuva Kotka ja varis otettiin kevättalvella usean päivän odottelun jälkeen. Voidakseen ottaa tällaisia tilannekuvia Niclas kertoo rakentaneensa kuusenoksista ja tikuista majan, jossa hän pystyi ryömimään makuupussiin odottamamaan luonnon tarjoamia aiheita. Odotusajat kylmissä lämpötiloissa voivat olla hyvin pitkiä hyvin harvoille hyville valokuvaustilaisuuksille. Photoshopin käyttäminen kotkan saamiseksi valokuvaan tuntuukin ehdottomasti huijaamiselta tähän verrattuna!

Niclas Nordlundin postikortteja yhdistyksen julkaisusarjassa

Niclas ja Postcrossing

Mitä Niclas tietää postcrossingista? Tehtyään yhteistyötä Postcrossingyhdistyksen kanssa Niclas tietää postcrossingin ja miittien perusideat, mutta hän ei ole itse osallistunut projektiin. Hän itse lähettää joskus postikortteja ystävilleen Norjaan (omilla kuvillaan, tietysti!), mutta muuten hän ilmaisee mieluummin itseään kuvin kuin sanoin.

Niclas kiittää suomalaisia postcrossareita kunniasta olla yhdistyksen Vuoden taiteilija.

Teksti: Felicia Järnström
Käännös Suomeksi: Tarja Björkqvist
Haastattelukuva ja tallennus: Marko Kulmala