AN ENGLISH VERSION OF THIS INTERVIEW IS ALSO AVAILABLE
Oletpa sitten ollut postcrossaaja lyhyemmän tai pidemmän ajan, olet ehk törmännyt romanialaiseen Mihnea Raducuun ja hänen verkkopostikorttikauppansa Postcardsmarketiin, joka juhli 10-vuotissyntymäpäiväänsä 10. maaliskuuta 2026. Mihnea ja Postcardsmarket ovat tunnettu henkilökohtaisesta palvelustaan, Mihnealle asiakkaat ovat ystäviä ja hän myös matkustaa paljon ja tapaa asiakkaitaan henkilökohtaisesti miiteissä. Mihnea osallistui yhdistyksen Ahvenanmaan-matkalle vuonna 2019, ja yhdistys teki häneen suuren vaikutuksen. Mihneaa haastatteli Suomen postcrossingyhdistyksen toiminnanjohtaja ja hänen pitkäaikainen ystävänsä Marko Kulmala.
Mihnea, millainen Postcardsmarket oli aivan alussa?
Itse asiassa koko tarina alkaa omista kokemuksistani postin kanssa. Kaikki alkoi vuonna 2012, kun lopetin tupakoinnin ja paheideni määrän piti pysyä vakiona. Tuohon aikaan löysin lapsuuden postimerkkini vanhempieni luota ja ajattelin, että vau, alan kerätä postimerkkejä. Mutta tajusin, että filatelia Romaniassa on melko kallis harrastus, koska postimerkkien julkaisija Romfilatelia julkaisee paljon merkkejä kuukausittain. Joten mietin, että pidän kyllä keräilystä, mutta en postimerkkien, koska niitä on niin paljon. Minulla ei ollut aavistustakaan, miten aloittaa keräilyharrastus kunnolla, mutta pidin lipuista ja kartoista postimerkeissä. Joten päätin aloittaa keräilyn postikorteista.
Hauska pieni nippelitieto: 2012‒2013 Romanian posti järjesti kilpailun nimeltä “Postikorttien siivin”, missä osallistujat pystyivät tutustumaan maailmaan postikorttien avulla ja palkintona oli muutaman yön yöpyminen yhdessä Romanian postin omistamista hotelleista. Ei mikään kovin kummoinen palkinto, mutta kilpailu vaikutti kiinnostavalta, joten aktivoin filatelistiverkostoni. Pyysin heitä lähettämään olinpaikastaan postikortin ja kaikkia ystäviäni lähettämään minulle kilpailua varten postikortin. Vuonna 2014 löysin postcrossingin Googlen kautta, ja nyt olen myös mukana postcrossingissä. Olen saanut ja lähettänyt yli 4 000 korttia.
Korttien keräilemisen ilo oli odottamaton: en uskonut, että tykkäisin siitä niin paljon. Sitten heräsi seuraava kysymys, että voisiko minulla olla postikorttikauppa. Tarvitsin postikortin, jossa on Romanian lippu, mutta maassani ei ollut ollenkaan saatavilla tällaisia postikortteja. Muistan, että painatin melko yksinkertaisen kortin, jossa oli Romanian lippu. Mutta en tykännyt siitä niin paljon verrattuna siihen, kun sain paljon lippukortteja muista maista. Siksi juttelin asiasta erään hyvän ystäväni Georgia Nazarenon kanssa ja ehdotin, että pistämme pystyyn pienen kaupan. Aluksi ajatuksenani oli, että teetämme lippukortit vain Euroopan maista, ei kaikista maailman maista. Joten pähkinänkuoressa: perustimme yrityksen ja aloimme myydä postikortteja.
Mikä on ollut suurin käännekohta yrityksesi historiassa ja milloin huomasit, että yritys alkaa olla tuottoisa?
Niin, tämä on mielenkiintoinen kysymys. Alussa kauppa oli minulle kuin harrastus, hoidin sitä vain viikonloppuisin. Arkena olin töissä ja minulla oli apurina opiskelija, joka haki tilaukset ja valmisteli ne. Sitten hain valmiit tilaukset yleensä perjantai-iltaisin ja vein ne postiin. Tuolloin olin markkinointipäällikkönä lääkeyrityksessä, joka toimitti käsikauppatuotteita ja reseptivapaita tuotteita, kuten ravintolisiä, vitamiineja ja muita lääkkeitä ympäri Romaniaa.
Yritykseni suurin käännekohta tapahtui marraskuussa 2018. Osallistuin miittiin Bielefeldissä lokakuussa 2018 ja siellä tapasin Paulon. Silloin tajusin, että minun pitää täysipäiväisesti pyörittää yritystäni. Irtisanouduin töistä, mikä sai vaimoni polttamaan päreensä: ”Herranjestas, meillä on pieni lapsi. Meillä ei ole varaa myydä vain jokusta postikorttia”. Irtisanouduin ja omistauduin täysin yrityksen pyörittämiseen. Tajusin, ettei se muuten pystyisi kasvamaan.
Minulla oli myös paljon tuuria, koska sinulla voi olla inspiraatiota, mutta jos ei ole tuuria, se on huono juttu. Helmi-maaliskuun vaihteessa 2019 minuun otti yhteyttä Swonild Genovese, Titina-hahmon luoja. Hänellä oli ennen ollut Titina-niminen kissa. Swonild kirjoitti olevansa kuvittaja ja kirjailija Italiasta ja hänellä on Titina-aiheisia kuvituksia, joista voisi painattaa postikortteja. Suostuin tähän. Painatimme myös keijuaiheisia kortteja, koska Swonild oli kirjoittanut kirjan keijuista. Keijukortit eivät olleet mikään bestseller, mutta Titina myi jotenkuten.
Vaistosin tilaisuuden tulleen ja keskustelin Swonildin kanssa. Kysyin, että haluaako hän tehdä Titinasta kuuluisan. Jos näin on, laitetaan Titina seikkailemaan eri maissa, Saksassa, Italiassa, Romaniassa, Suomessa, Kiinassa jne. Koska ihmiset tykkäsivät niin kovasti Titinasta ystävineen, Titina lensi lentokoneella, matkusti laivalla, telmi auton, kakun, sienen, kaktuksen ja apinoiden kanssa, mitä aihetta nyt ihmiset keksivät pyytääkään. Näin Titina tuli kauppaani.
Koska kaikki on liittyy kaikkeen, helmikuussa 2019 myös the Maps of the World -sarja lisättiin kauppaani. Sarjaa suunnitteli jo ennen tätä eräs nettikaverini Rudy Sveitsistä. Tuohon aikaan hän myi kortteja Zazzlen kautta. Zazzle on verkkokauppa, jossa voi tilata räätälöityjä tuotteita kappaleittain. Rudy ei kuitenkaan ollut tyytyväinen korttikartongin ja painojäljen laatuun, joten keskustelimme ja sovimme, että kortit tulevat myyntiin kauppaani. Rudylla oli suunniteltu vain muutama maa, mutta ei Romaniaa. Romanian hän teki minulle.
Sinulla on ollut todella paljon tuuria, mutta entä haasteita?
15. maaliskuuta 2020 koronaviruspandemia julistettiin maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Uskoakseni hurjin kuukausi Postcardsmarketin elämässä oli huhtikuu 2020. Siihen mennessä tilauksia tuli muutamia päivässä, viikossa. Koko huhtikuun aikana sain vain kaksi korttitilausta. Mutta huhtikuun loppuun mennessä ihmiset alkoivat ymmärtää, että hehän voivat shoppailla verkossa ja työskennellä kotoa, joten heillä on rahaa. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa aloin saada jälleen tilauksia. Muistan, että minulla oli erityislupa, jotta pystyin viemään paketit postitoimistoon, koska se ei ollut tuohon aikaan muutoin sallittua. Jotenkin onnistuin menemään eteenpäin tuosta todella hurjasta ajanjaksosta, mutta se oli erittäin haastavaa aikaa.
Seuraava kysymys on hiukan inhottava, mutta oletko koskaan harkinnut lopettamista?
Olen vain ihminen, voin sairastua, mieleni voi järkkyä, mutta se menee minulla nopeasti ohi. Harkitsin lopettamista huhtikuussa 2020, mutta sen jälkeenkin ihmiset yhä tykkäävät korteistani ja he yhä ostavat niitä, joten jatkan. Uskon, että kauppani on yhä olemassa, koska ihmiset edelleen viestittelevät perinteisellä tavalla, joka saa uusia kannattajia myös tänäkin päivänä. Postcrossing-miiteissä näen nuoria ja lapsia, jotka osallistuvat korttien lähettämiseen ja vaikuttavan tykkäävän siitä.
Okei, minulla on kodissa paljon kortteja, mutta tykkään niistä yhä. Niin kauan kuin pidän niistä, en lopeta.
Postcardsmarket juhlii kymmentä vuotta maaliskuussa. Mitä tämä 10 vuoden virstapylväs merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
Otan asiat paljon rennommin. Kun työskentelin lääkeyrityksen markkinointipäällikkönä, matkustin paljon, mutta näin hotellit vain sisäpuolelta, eikä minulla ollut paljoa vapaa-aikaa tutustua kaupunkeihin ja deadlinet stressasivat minua kauheasti. No, kukapa voisi kuvitella, että nyt kun olen itseni pomo, en stressaa. Ei se ihan niin ole, koska minun täytyy maksaa veroja ja kaikki verkkokaupan hallinnoinnin kustannukset, koska mikään ei ole ilmaista. Isoin juttu, joka on muuttunut näiden 10 vuoden aikana on mielenlaatu. Se on aivan erilainen. Se on aivan erilainen, kun teen sitä, mistä pidän eniten, mitä tykkään tehdä joka päivä: korttien valitseminen, tietojen lisääminen, tiedonhaku ja niin edelleen.
Mitä postcrossing merkitsee sinulle tänä päivänä?
Sanon aina, että ilman postikortteja yritystäni ei olisi olemassa. Ensimmäistä kertaa otin yhteyttä postcrossingin Pauloon ja Anaan vuonna 2017. Vuodesta 2015 eteenpäin aloin kirjoittaa sähköposteja Romanian postille ja pyysin postcrossing-postimerkkiä. Vihdoin helmikuussa 2017 Romanian posti myöntyi julkaisemaan sellaisen. Tuo hetki oli minulle hekumallinen. Aivan sen jälkeen järjestin miitin Bukarestissa ja ensimmäisen junamiitin Bukarestista Ploieștiin. Meitä oli noin 30‒40 osallistujaa, mikä oli hurja määrä romanialaisia postcrossaajia tuolloin.
Paulo ja Ana palkitsivat minut postcrossing-lähettilään arvonimellä, koska olin mukana postimerkkihankkeessa ja myös mainostin postcrossingia Romaniassa. Näin on yhä, minne menenkin, kaikissa miiteissä ja jopa enemmän yksityiselämässäni. Mainostan postcrossingia, koska postcrossing tekee maailmasta pienemmän ja paremman paikan. Paremman, koska korttien kautta voit levittää iloa ja pienemmän, koska sinulla on maailma taskussasi.
Mikä on lempimittimuistosi?
On aika vaikeaa nimetä yksi huippumiitti: Huippuvuoret, Ahvenanmaa, junamiitti, postitoimistomiitti Maailman postikortin päivänä 2023… Jokainen miitti on erityinen. Okei, miitit voidaan jakaa kolmenlaisiin miitteihin: Ravintolamiitteihin, joissa nimmaroidaan kortteja ravintolassa, jutellaan vähän ja mennään sitten kotiin. Ahvenanmaan kaltaisiin miitteihin, jotka ovat kestävät useamman päivän, joissa tutustutaan paikkoihin ja tavataan muita. Junamiitin tapaiset miitit tai miitit, joissa vieraillaan museossa tai postitoimistossa. Lyhyesti sanottu kaikenlaiset miitit ovat kivoja, ja olen jo ollut noin 150‒200 miitissä.
Sinulla on niin paljon kokemusta. Mitä sanoisit niille, jotka miettivät, uskaltavatko tulla miittiin?
Se mitä sanon ihmisille, jotka arkailevat tulla miitteihin on, että monet postcrossaajista ovat introverttejä, he eivät ole niin puheliaita kuin minä. Mutta kun käy miiteissä, voi saada uusia ystäviä. Se on varmaa. Aina on joku, jolla on ehkä sama kiinnostuksenkohde, ei välttämättä postikortit, mutta kukat, ruuanlaitto, matkustaminen jne. Tiedän paljon tapauksia postcrossing-miiteistä, joissa on syntynyt vankkoja ystävyyksiä. Joten jos on mahdollisuus mennä postcrossing-miittiin, mene ja katso mitä siellä tapahtuu. On ihan varmaa, ettei kukaan käy kimppuun tai tunkeile. Katso, mitä tapahtuu, ja on hyvin todennäköistä, että sinulla on siellä kivaa.
Olen aivan samaa mieltä, ja toivon, että monet ottavat vaarin neuvostasi. Tämä haastattelu on myös kansainvälisen yleisön saatavilla, mutta teemme tämän ensisijaisesti suomalaisille jäsenillemme, joten minun on kysyttävä muutama Suomeen liittyvä kysymys. Oliko se Ahvenanmaalla, kun kuulit ensi kertaa yhteisöstämme eli yhdistyksestämme?
Luulen, että ennen sitä näin postcrossing-blogijutun, jossa oli valokuva sinusta ja Paulosta Tampereella. Kyseessä oli tapahtuma, joka oli omistettu postikorteille. Ajattelin, että ”vau, Suomessa postikorttien keräily on ihan omaa luokkaansa”.
Jos kysyt minulta, tämä pitää yhä paikkansa Suomen kohdalla, postcrossing ja postikorttien keräily painii aivan omassa sarjassaan. Miksi sanon näin johtuu siitä, että tiedän, että viime syyskuussa järjestitte postikorttifestivaalin. Mitä siellä näin oli sulaa hulluutta. Se oli postikorttikeräilijän taivas. Kun olin paikalla, olin kuin pikkulapsi karkkikaupassa. Ja minähän tulin festivaalille ainoastaan myymään kortteja, en ostamaan. Kaikki oli toki hyvin järjestetty, mikä oli ainoastaan sinun ja tovereidesi ansiota.
Meidän täytyy nyt palata Postcardsmarketin kortteihin. Miten teet päätöksiä uusista postikorteista ja postikorttiaiheista? Teetkö nämä päätökset ennemmin sydämelläsi vai dataan ja koviin faktoihin perustuen?
Joskus dataan perustuen, joskus myös sydämelläni. Esimerkiksi minulla on korttisarja, jossa on yli 50 raitiovaunua, koska tykkään raitiovaunuista. Se ei ole mikään bestseller. Minun toiveeni oli teettää raitiovaunukortteja, ja on maailmassa muitakin kaltaisiani. Jos joku sanoo minulle haluavansa sienipostikortteja, saatan painattaa niitä, mutta jos sata asiakasta pyytää sieniä, silloin tutkin keinoa toiveen toteuttamiseksi.
Onko jotain muuta korttia tai sarjaa, josta olet erityisen ylpeä raitiovaunujen lisäksi?
Kortissa, joka on erityinen ja josta olen niin ylpeä, on valokuva postiautosta, postilaatikosta ja Romanian postin logo. Valokuvan olen ottanut itse. Olen kiinnostunut postijärjestelmistä, ja itse asiassa kerään postijärjestelmäaiheisia kortteja. On toinen projekti, jos todella pidän, koska se the Flags of the World -sarjan mainos. Korteissa on kartta, passi, maan valuuttaa ja maan kansallislaulu. Korteissa on QR-koodi, jonka skannaamalla voi kuunnella maan kansallislaulun ilmaiseksi. Joten vastaukseni kysymykseesi siitä, mistä pidän, on että minulla on paljon hulluja ideoita ja voin nyt toteuttaa niitä.
Seuraavaksi kysymys tekoälystä, millaisena näet tekoälyn roolin postikorttien suunnittelussa?
Tekoäly on tullut jäädäkseen, se on varmaa, ja emme voi sille mitään. Meidän täytyy opetella käyttämään sitä kunnolla, koska tekoälystä voi olla meille hyötyä. Leikin tekoälyllä ja loin futuristisia kortteja, joissa on kansallissymboleita. Paljon työtä meni siihen, että otin selvää, mitkä ovat Romanian kansallissymbolit ja yhdistelin ne kuvan luomiseksi. Mutta en suunnittele käyttäväni tekoälyä jatkossa, koska minulle ihmisen kädenjälki on erittäin tärkeä.
Olen nähnyt monia miittikortteja, jotka on suunniteltu tekoälyllä. Ihmiset tekevät niin, jos heillä on mahdollisuus, koska tekoälyn käyttäminen on ilmaista. Mutta tekoälyn käyttö ei ole luomista. Tekoäly vain kopioi muuta tietoa, jota se löytyy netistä. Sitä paitsi mielestäni tekoäly vanhenee nopeasti. Kohta tulee jotain muuta tilalle.
Miltä tyypillinen työpäiväsi näyttää?
Ensiksi heräämisen jälkeen syön aamupalan ja juon kahvia. Kahvia on pakko saada. Aamupalan jälkeen tarkistan netistä uudet tilaukset, muokkaan tuotteita, lisään tietoa tuotteista ja luon korttitarjousnippuja. Mietin myös promootiota ja luon kampanjoita uutiskirjeitä varten. Tämän lisäksi minun pitää valmistella kuukausittain dokumentteja kirjanpitäjälleni, jotta noudatan hallinnolliset vaatimukset. En tylsisty juurikaan työpäivän aikana: puhelin soi, ihmiset laittavat sähköpostia.
Miten tasapainotat elämääsi, koska työsi ja harrastuksesi ovat yksi ja sama? Onko sinulla jotain muita kiinnostuksenkohteita?
Voin sanoa, että postikortit ovat elämäni, mutta tykkään myös käydä kalassa. Käyn kalastamassa kaksi kertaa vuodessa täällä Romaniassa Tonavan suistossa, joka todella upea alue. Päästän pyytämäni kalat kalastuksen jälkeen takaisin luontoon. Elämäni aikana olen keräillyt lukuisia asioita ja nyt keräilen kirjeveitsiä. Minulla on niitä noin 500. Kun kerron ihmisille, että kerään kirjeveitsiä, he ovat ihan ihmeissään. Mutta pidän todella yksityiskohdista ja monet veitsistä ovat uniikkikappaleita. Silloin tällöin tykkään haeskella menneiden aikojen kirjetarvikkeita ja kirjeenvaihtoa.
Viikonloppuisin tykkään myös mennä maalle. Vaimoni isä asuu Bukarestin lähistöllä, tunnin matkan päässä. Vietän siellä aikaa ja hoidan kaktuksiani. Minulla on paljon kaktuksia, ja on fantastista, kun ne kukkivat. Kun minulla on aikaa, pyöräilen, mutta harvemmin. Vähintään kerran kuussa käyn vanhempieni luona, jotka asuvat kahden ja puolen tunnin matkan päässä Bukarestista. Muu kiinnostuksenkohteeni on matkustaminen, kuten tiedätkin.
Vielä hieman postikorteista, mikä koskettaa sinua eniten postikortissa, kuva, viesti vai tarina?
Kaikki yhdessä. Sanon aina, että postikortin pitää olla aito, kulkenut ollakseen postikortti. Muutoin se ei ole postikortti. Kun saa postikortin, jossa on viesti, se tarkoittaa, että joku ajattelee sinua. Jokainen yksityiskohta on tärkeä, viesti, kortin etupuoli…
Olen joskus saanut postikortteja muovipussissa, postikortin puolikkaan tai postikortin palasen, jota pystyn kuitenkin lukemaan. Tällöin kortti on jo kaikkinensa osa postihistoriaa: postimerkki, leima, päiväys, kuva, kaikki luovat palasen historiaa.
Säilytätkö kaikki saamasi kortit? Onko jotain postikortteja, joita et unohda?
Minulla on laatikoita täynnä postikortteja. Ajatella, että minulla on noin 4 000 saatua virallista korttia. Alussa tein myös korttivaihtoja, mikä tarkoittaa, että minulla on noin 10 000 saatua korttia. Säilytän kortteja myös postikorttialbumeissa.
Mitä tulee korttiin, jota en unohda, sain the Flag of the World -kortin Norsunluurannikolta ainutlaatuisella ID-numerolla 242. Kortti on hyvin erityinen, koska sen lähetti yhteinen ystävämme Andry, joka matkustelee paljon, ja kortti oli minulle täysi yllätys.
Toinen kiinnostava kortti, jonka sain, oli the Flag of the World -korttiväärennös Kiinasta, koska tuolloin Kiina ei ollut vielä mukana sarjassa. Maailmalla kulkee paljon korttieni kopioita, mikä toisaalta surettaa, toisaalta ilahduttaa minua, koska se merkitsee, että ihmiset tietävät korttini ja haluavat niitä.
Lähestymme nyt haastattelun viimeistä osaa, ja vielä on kysymyksiä Postcardsmarketin 10-vuotissynttäreistä. Mitä toivot Postcardsmarketille tulevina vuosina? Onko sinulla toiveita?
Mitä todella toivon on, että pysyn terveenä ja pystyn jatkamaan. Toivon, että Postcardsmarket ainakin säilyttää sen tason, jolla se on nyt tai kehittyy. Ajoittain minulta kysytään, miksen laajenna, miksen harkitse kaupan myymistä. No, jos myisin kaupan, se menettäisi jotain todella tärkeää, minun kädenjälkeni. Joka kerta, kun lähetän paketteja postimerkein, ihmiset lähettävät minulle viestejä ”oi, postinkantajani oli niin ihastunut postimerkkeihin, joita käytit kirjekuoressa”. Se on hurjaa, kaunista. Kiitos siitä.
Mistä unelmoin, mitä toivon Postcardsmarketille, on että kauppa säilyy ja sen postikortit tavoittavat mahdollisimman monet postcrossaajat. Tämä oli myös minun onneni, koska ihmiset, jotka saivat korttejani, kiinnostuivat kaupastani. Se oli mainosta henkilöltä toiselle, parasta sellaista ja minulle todella hyödyllistä.
Mitä Postcardsmarket ja postcrossing merkitsevät sinulle?
Maailman yhdistämistä postikortti kerrallaan, postcrossing tekee maailmasta pienemmän ja paremmin. Ja minä myötävaikutan siihen korteillani. Mutta kaikkein eniten toivon ihmisten elävän rauhassa ja pystyvän lähettämään toisilleen postikortteja. Toivon, että jonain päivänä on rauha, jotta kaikki voivat nauttia harrastuksistaan.
Tuon voimme me kaikki rehellisesti allekirjoittaa. Lopuksi, onko sinulla jotain sanottavaa suomlaisille postcrossaajille, jotka katsovat tai lukevat haastatteluasi?
Käy postikorttifestivaalilla ainakin kerran. Käy ainakin kerran postcrossing-miitissä. Postcrossingin kotisivulla on Explore-hakupainike. Se on kolmas otsikko yläpaneelissa. Valikossa on Meetups-otsikko ja siellä voit selata postcrossing-miittejä, jotka järjestetään lähialueellasi. Jos et ole vielä postcrossingyhdistyksen jäsen, liity, koska yhdistys tarjoaa paljon etuja ja tapahtumia.
Niin lämpimiä sanoja. Nyt on meidän vuoromme Suomen postcrossingyhdistyksen puolesta onnitella Postcardsmarketia 10 vuodesta. Tänä päivänä postikorttialalla se on hurja määrä vuosia ja toivomme menestystä tuleville vuosille.
Kiitos paljon. Aivan varmasti pysymme yhteyksissä. Olen varma, että tapaamme vielä kasvokkain ja osallistumme virtuaalimiitteihin verkkoalustoilla. Mutta paljon kiitoksia ajastasi.
Paljon kiitoksia haastattelusta. Olen varma, että monet haluavat tavata sinut tämän haastattelun jälkeen ja ehkä tapaamme jossakin yhdistyksen miiteissä Suomessa tai muualla.
Älä koskaan sano ei. Kaikkea hyvää Bukarestista, kuten kirjotan aina kortteihini. Paljon kiitoksia, Marko.
Haastattelija: Marko Kulmala
Haastattelun editointi ja käännös: Henriikka Laamanen
Kuvat: Mihnea Raducu, Henriikka Laamanen
Mihnean Raducun haastattelu 25.2.2026
Video on tekstitetty suomeksi, englanniksi ja romaniaksi. Kesto 93 minuuttia.
