Postikortin tarina -webinaarissa tutustuttiin postikortin historiaan 15.5.2020

Yhdistyksemme tarjosi jälleen uudenlaista toimintaa korttiharrastajille, kun ensimmäinen webinaarimme pidettiin perjantaina 15.5.2020. Maksuton Postikortin tarina –webinaari järjestettiin yhteistyössä Postimuseon kanssa. Paikalla oli 86 kuulijaa ympäri Suomen.

Mirka Ylä-Mattila, Postimuseo

Postimuseon tutkija Mirka Ylä-Mattila kertoi verkkoluennollaan monipuolisesti postikortin historiasta. Ylä-Mattila piti kiitosta saaneen ja erittäin mielenkiintoisen luennon ensimmäisen kerran Korttien Tarinat –postikorttifestivaaleilla Hämeenlinnan Verkatehtaalla syyskuussa 2019. Postikortti täyttikin viime vuonna 150 vuotta

Webinaarissa kuulijat saivat vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Milloin, missä ja miksi ensimmäinen postikortti kehitettiin?
• Millainen oli Suomen ensimmäinen postikortti?
• Miksi postikorteista hullaannuttiin?
• Millaista oli postikorttien monipuolinen kuvasto?

Postikortti 150 vuotta

Ihka ensimmäinen postikortti laitettiin liikkeelle Itävalta-Unkarissa vuonna 1869. Kyseessä oli siis ensimmäinen avoimena kulkeva eli ilman kuorta lähetettävä kortti, joka vielä tuolloin näytti aika erilaiselta kuin nykyajan postikortit. Vielä silloin korteissa ei ollut kuvapuolta vaan osoite kirjoitettiin toiselle ja viesti toiselle puolelle.

Kaksi vuotta myöhemmin, tarkalleen ottaen 10. lokakuuta 1871, lähetettiin Suomessa ensimmäiset postikortit – tai oikeastaan kirjekortit eli korrespondanskort ruotsiksi. Yksi lähettäjistä oli Zacharias Topelius, joka kehui molemmissa kirjoittamissaan viesteissä niiden olevan ensimmäiset postikortit. Ne olivat ehiöitä eli nykyisenkaltaista postimerkkiä ei käytetty vaan eräänlaista postimerkin näköistä leimaa. Nämä molemmat kortit löytyvät Postimuseon kokoelmista. Ensi vuonna postikortti täyttää Suomessa 150 vuotta. Kortit olivat alkuun virallisia Postin julkaisemia tuotteita, kun taas myöhemmin niitä saattoivat valmistaa itse jopa kirjakaupatkin.

Postikortin lähettäminen kirjettä edullisempaa

Miksi postikorteista tuli sitten yhtäkkiä todella suosittuja? Yksi syy siihen oli, että sen lähettäminen oli puolet halvempaa kuin kirjeen. Toisaalta myös kirjoitustilaa oli vähemmän, mutta se ei estänyt postikortin suosion nousua. Samalla joitain saattoi myös kummastuttaa kortin avoin lähetystapa, koska korttiin kirjoitettu viesti näkyi ulospäin.

1890-luvulla alkoivat yleistyä kuvalliset postikortit, joissa kuvat olivat pieniä mustavalkoisia maisemia. Ihmiset alkoivat matkustaa yhä enemmän ja matkoilta lähetettiin kortteja sukulaisille ja ystäville. Samoja elementtejä saattaa nähdä nykyaikaisissakin turistikorteissa, joista löytyy pikkukuvia. Vaikka kuvalliset kortit yleistyivät, kirjoitettiin viesti silti vielä kuvapuolelle. Viesti saatettiin jopa kirjoittaa kokonaan lyijykynällä, jotta vastaanottajan olisi helppo pyyhkiä teksti pois kuvan tieltä luettuaan sen. Pian myös erilaiset yritykset huomasivat, että korttien kuvissa oli helppo mainostaa omia tuotteitaan ja näin alkoi syntyä mitä erilaisempia mainoskortteja. Korteissa mainostettiin muun muassa hotelleja, ravintoloita, ruokaa tai juomaa.

Vuonna 1905 saapui Suomeen uudella tavalla kirjoitettu kortti Isosta-Britanniasta. Tähän korttiin sai lähettäjä kirjoittaa viestinsä samalle puolelle kuin osoitteenkin. Kortin täyttöohjeet löytyivät itse kortista, kuten ennenkin. Tällöin postikortti alkoi muistuttaa vielä enemmän nykyisenlaista korttia, jossa kuvapuolelle ei kirjoiteta.

Postikortin kulta-aika 1890-1920

Postikortin tarina -webinaariin osallistui 86 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa

Korttien kuvitukset muuttivat ihmisten näkemystä maailmasta ja niiden avulla saattoi tutustua erilaisiin kulttuureihin. 1890-1920 olivat postikortin kulta-aikaa myös Suomessa. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomen sisällä lähetettiin noin 7 miljoonaa korttia vuodessa väkiluvun ollessa noin 3 miljoonaa. 1920-luvun jälkeen korttien lähetysmäärissä tapahtui notkahdus, mikä johtui mm. siitä, että painokoneita tuhoutui sodassa ja sanomalehdistä tuli yhä suositumpia.

Jälleen toisen maailmansodan aikana korttien lähetysmäärät nousivat, mikä johtui siitä, että painotekniikka kehittyi entisestään ja ihmisten luku- ja kirjoitustaito parani. Suosittu korttien painomaa oli Saksa ja myöhemmin myös Ruotsi. Iso osa Suomessakin lähetetyistä korteista painettiin Saksassa ja samoilla kuva-aiheilla painettuja kortteja saatettiin toimittaa moneen eri maahan. Korttien kuva-aiheissa oli runsaasti sotapropagandaa, huumoria, uutisia ja jopa yksittäisiä tapahtumia, esim. onnettomuuksia ja niiden päivämääriä. Postikortit olivat myös yksi median väline. Kortti saattoi olla hengennostattaja ja samalla tietenkin tärkeä yhteydenpitoväline. Joulu ja uusi vuosi olivat hyvin suosittuja kuva-aiheita. Kenttäpostia lähetettiin runsaasti sota-aikana ja sen lähettäminen oli ilmaista. Kortteja lähetettiin esim. jatkosotavuonna 1941 jopa 21 miljoonaa kappaletta.

Ensimmäisestä webinaarista hyvää palautetta

Luennoitsija Mirka Ylä-Mattila Postimuseosta vastasi webinaarin lopuksi myös kuulijoiden kysymyksiin.
– Oli erittäin kiva kertoa yhdestä lempiaiheestani näin laajalle kuulijajoukolle ympäri Suomea. Sain myös hyviä kysymyksiä lähetysmääristä, sensuurista ja siitä, onko Postimuseon kokoelmissa postcrossing-kortteja. Postcrossareiden tapahtumista lähettämiä kortteja on talletettu kokoelmiimme vuosien varrella.

Korttien historia herätti monessa kipinän tutustua aiheeseen enemmänkin. Palautekyselyn mukaan webinaari koettiin hyvänä vaihtoehtona osallistua tapahtumaan kauempaakin Suomesta. Postikorttien tarina tutkijan näkökulmasta koettiin mielenkiintoisena. Webinaareja toivottiin lisää, joten jää nähtäväksi mitä ja milloin saamme kuulla seuraavaksi. Kiitos Mirka Ylä-Mattilalle kiinnostavasta luennosta!

Essi Huhtamäki
Päivi Söderberg

Tallenne webinaarista

Aiheesta kiinnostuneet voivat katsoa 15.5. pidetyn webinaarin oheisesta tallenteesta haluamanaan ajankohtana.