Puolenpäivän aikaan starttasi Seinäjoella Original Sokos Hotel Lakeudessa vuoden taiteilija -miitti, jonka aluksi nautittiin yhteinen lounas. Ikkunoiden takaa saimme ihmetellä sakenevaa lumisadetta, joten talvinen kokoontuminen oli edessä. Miittailijoita oli saapunut yli 50 ympäri Suomea. Minna Kontio (Windmill) ja Petra Högkvist (Hogpet) jakoivat osallistujille nimikortit, miittikuoret ja muutamia yllätyskortteja Wilhelmiinalta (Mustakissa Design) ja Seinäjoen kaupungilta.

Vuoden taiteilija -miitin juonsivat Minna Kontio ja Ari Suhonen

Krossaamon ja yhdistyksen deskiltä löytyi paitsi postikortteja, myös monenlaisia postikorttitarvikkeita

Juontohommissa hääräilivät Minna Kontio ja Ari Suhonen (AKS). Yhdistyksen ja Krossaamon myyntipisteellä oli tarjolla monenmoisia korttiharrastajan houkutuksia ja Ankin korttipajalla laaja valikoima Jukka Risikon tunnelmallisia luontokortteja.

Jukka Risikko, postcrossingyhdistyksen vuoden taiteilija 2026

Seinäjoki 2026 – Jukka Risikon esitys

Lounaan jälkeen koitti päivän h-hetki, kun Vuoden taiteilija, luontokuvaaja Jukka Risikko astui estradille. Jukan esitys oli nimeltään ”Taianomaisia hetkiä luonnossa”. Upeiden eläin- ja maisemakuvien myötä pääsimme kurkistamaan myös kiehtoviin tarinoihin kuvien takana. Kuulimme esimerkiksi, miten Jukka kohtasi Lapuan ja Kauhavan välimaastossa nälkäisen vaeltajan, harvinaisen lapinpöllön. Ja miten noin 10 vuoden yrittämisen jälkeen onnistui pyrstötiaisen lentoon lähdön kuvaus – ja komea olikin pyrstö! Monenlaista kuvausreissua on mahtunut matkan varrelle, mutta Jukan tarinoinnissa korostui ennen kaikkea luonnon kunnioitus ja kuvaamisen järjestäminen niin, että eläimet eivät häiriinny. Esityksen päätteeksi taiteilijamme vastaili yleisön varsin monilukuisiin kysymyksiin, ja saipa hän jokusen tovin istuskella myös signeeraamassa korttejaan. Antoisa ja ainutlaatuinen tapaaminen!

Jukan esityksen jälkeen saimme kuulla Liisa Aro-Panulan (Lisalda) katsauksen Seinäjoen historiasta ja nykypäivästä. Moni tunteekin Seinäjoen monista tapahtumista, kuten Tangomarkkinoista ja Provinssista. Mutta tiesitkö, että Seinäjoen ruotsinkielinen nimi on historiallisesti Östermyra? Minna Kontioesitteli vuorostaan Seinäjoen miittailuhistoriaa. Vuodesta 2019 alkaen on järjestetty 21 miittiä lukuisin eri teemoin, joten ei ole miittailukaan jäänyt Seinäjoen muiden tapahtumien jalkoihin.

Paikallisaktiivi Lisalda, Liisa Aro-Panula, perehdytti vieraat Seinäjoen saloihin

Leimat ja kynät tietenkin sauhusivat, mutta päiväkahvitkin ehdittiin hörppiä leimailun ja seurustelun lomassa. Ja mitäpä olisi miitti ilman perinteisiä arpajaisia. Lukuisia hienoja palkintoja oli jälleen tarjolla, osa paikallisia pohojalaasia. Postin siniseen laatikkoon Seinäjoen postileimausta odottamaan jätettiin huimat noin 870 korttia.

Ainakin allekirjoittanut totesi päivän päätteeksi myös, että kotiin lähtevä uusien korttien pino oli kasvanut suorastaan taianomaisesti – mutta sehän olikin päivän sana: taianomainen!

Teksti: Päivi Turiainen (Paitu)
Kuvat: Marko Kulmala (insp3ktor) ja Minna Kontio (Windmill)

Räntäsateessa Aallon jalanjäljillä

Ennen päivän varsinaista ohjelmaa pieni joukko miittailijoita uhmasti räntäsadetta ja tuulta tutustuakseen Seinäjoen kuuluisaan Aalto-keskukseen.

Seinäjoen kaupungintalo

Aalto-keskuksen pienoismalli

Lauantaiaamu valkeni kylmänkosteana ja tuulisena. Sirkka Kumpulan opastamalle Aalto-keskuksen puolitoista tuntia kestävälle kiertokävelylle oli ilmoittautunut alun perin 12 jäsentä, mutta erinäisistä syistä osanottajien määrä tippui 7 henkilöön. Opastettu kierros alkoi kello 10 ja kokoonnuimme Seinäjoen kaupungintalon edustalla, joka oli ensimmäinen vierailukohde. Kaupungintalon aulassa oli pienoismalli Aalto-keskuksen rakennuksista:

Kaupungintalo (valmistumisvuosi 1962)
Lakeuden Risti (1960, Aalto osallistui 1951 arkkitehtikilpailuun ja voitti sen).
Seurakuntakeskus (1966)
Kaupunginkirjasto (1965)
Kaupunginteatteri (1987)
Valtion virastotalo (1968)

Kaupungintalossa kiteytyy Aallon funktionaalinen tyyli niin julkisivussa, tummansinisine keraamisine sauvatiilineen, että sisätiloissa, joissa viuhkamaiset muodot ja kalustus kuvastavat Aallon käytännönläheistä, hiukan minimalista tyyliä ja tiloihin tulee luonnonvaloa ja ikkunoista avautuu näkymiä luontoon.

Lakeuden Risti

Kirkkosali

Seuraavana vuorossa oli Lakeuden Risti, jossa oli aivan maaginen tunnelma. Katedraalikirkon katto madaltuu ja kapenee kohti kuoria ja lattia viettää alttarille päin. Aalto on suunnitellut muun muassa valaisimet, kirkkosalin kruunut, hopeiset ehtoollisvälineet sekä kappelin lasimaalauksen.

Kirkkosaliin ja kappeliin tutustumisen jälkeen matka jatkui ulos ja kävelimme Kaupunginkirjastolle, jossa julkisivun säleiköt tuovat ilmettä valkealle rakennukselle. Sisätiloissa toistui valoisuus ja viuhkamainen tilojen suunnittelu. Kirjaston yhteydessä oli myös huone, jossa oli näytilla Alvar Aallon ja hänen vaimonsa Elissan (avioitui 1952) suunnittelemia lasiesineitä. Alvar Aallon molemmat vaimot: Aino (kuoli 1949) ja Elissa olivat myös arkkitehtejä, joiden vaikutus näkyy myös Alvarin suunnitelussa. Kirjastossa on myös lasten oma osasto, jossa kalustuskin on suunniteltu lasten käyttöön.

Kaupunginkirjasto

Kaupunginteatteri

Kirjastosta matka jatkui alaspäin harrastus- ja toimintatiloihin sekä sieltä edelleen Jaaksi-saliin ja Apila-kirjaston tiloihin, jotka on suunnitellut Asmo Jaaksi kunnioittaen Aallon suunnittelua ja tekemään uudet tilat yhteensopiviksi Aalto-keskukseen.

Kirjastokokonaisuuteen tutustumisen jälkeen oli vuorossa Seinäjoen Kaupunginteatteri, jossa toistuivat taas funktionaalisuus ja geometriset muodot, niin teatterisalissa kuin kahvilaosiossakin.

Kierros päättyi Kaupunginteatterin ulkopuolelle, josta näkyi vielä Seinäjoen virastotalon julkisivu.

Aalto-kavely oli mielenkiintoinen kokemus. Aalto-keskukselle on haettu pääsyä Unescon maailmanperintökohteeksi. Ratkaisua odotetaan tulevaksi tulevana kesänä. Kierroksen jälkeen suuntasimme räntäsadetta ja voimakasta tuulen puhuria uhmaten kohti Original Sokos Hotel Lakeutta osallistuaksemme varsinaiseen Vuoden taiteilija -miittiin.

Kävelyltä kuvineen raportoi Ari Suhonen (AKS)