Matkamme alkoi tapaamisella Helsingissä Katajanokan terminaalissa. Osallistujia oli ympäri Suomea ja jotkut olivat lähteneet matkaan jo edellispäivänä ollakseen aamulla ajoissa paikalla. Monella oli matkaa varten painatettu T-paita päällä ja porukka löytyi helposti terminaalista. Matkanjohtajina toimivat Marko (insp3ktor) ja Hilkka (Tatuhi). Saimme heiltä laivaliput sekä nimilaput rintaan. Laivaan pääsyä odotellessa ehdimme aloittaa toisiimme tutustumisen. Osa oli toisilleen tuttuja jo aiemmilta matkoilta, osa oli mukana ensi kertaa. Jotkut nimimerkit olivat toisilleen tuttuja Facebookin korttiryhmistä ja nimikylttejä katseltiinkin uteliaina.
Laivaan noustuamme veimme tavaramme meille varattuun kokoustilaan ja siirryimme brunssille. Seisovan pöydän antimet maistuivat ja juttukin alkoi ruokailun lomassa luistaa. Keskustelimme paljon Postcrossing-harrastuksesta, mutta jatkoimme myös tutustumista kertomalla asioita itsestämme. Brunssin jälkeen palasimme takaisin kokoustilaan. Saimme miittikorttikuoret ja aloitimme miittikorttien kirjoittelun. Kortteja oli valtava määrä ja oli hyvä idea aloittaa niiden nimmarointi jo laivalla. Laivan ennakkomiitissä oli iloinen tunnelma, juttu luisti ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Ennen Tallinnaan saapumistamme Marko kertoi vielä päivän ohjelmasta.
World Postcard Day -tapahtuma Viru-hotellissa
Satamassa odottanut bussi kuljetti meidät hotelli Viruun ehtiäksemme pian alkavaan tapahtumaan ajoissa. Saimme hotellihuoneet heti ja pääsimme asettumaan taloksi. Viron Postcrossing-postimerkin julkistamistilaisuus sekä World Postcard Day -juhlamiitti olivat Viru-hotellin konferenssikerroksessa, joten pääsimme näppärästi paikan päälle kukin omia aikojaan.
Heti tilaisuuden alkaessa muodostui nopeasti jono uutta postimerkkiä myyvän Omnivan (Viron posti) deskille. Jonotus kuitenkin kannatti ja uuden postimerkin lisäksi myynnissä oli ensipäiväkortteja sekä -kuoria. Myös muita hienoja Viron postimerkkejä ja kortteja oli esillä. Suomen postcrossingyhdistyksellä oli myös oma deski, josta sai ostaa mm. Tallinnan matkamme miittikortteja.
Isossa salissa oli myyntipöytiä lisää. Paikalla oli kymmenkunta korttejaan myyvää taiteilijaa. Oli valokuvakortteja sekä eri tekniikoilla maalattuja tai piirrettyjä kortteja. Olipa eräällä myyjällä kortit painettu käsin itse tehdylle paperille. Salin keskellä oli suuri määrä pöytäryhmiä varattuna miittikorttien valmisteluun. Parhaimmillaan taisi kaikki paikat olla täytettynä. Meidän suomalaisten lisäksi paikalla oli tietysti virolaisia, mutta myös muista maista oli tullut väkeä paikalle. Nimmaria sai kirjoittaa tuhansiin kortteihin. Iloinen puheensorina täytti salin. Eräs nuori virolaisnainen kertoi, että oli aluksi arkaillut tulla paikalle, kun ajatteli tämän olevan vanhojen naisten tapahtuma. Hän oli kuitenkin yllättynyt positiivisesti, kun paikalla oli miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja ja kaikkea siltä väliltä. Tilaisuus oli oikein onnistunut.
Ennen World Postcard Day -juhlaillallista meillä oli muutama tunti omaa aikaa. Moni lähti ulkoilemaan kaupungille, Pokemoneja tai geokätköjä jahtaamaan, ostoksille tai vain huilaamaan. Seisovan pöydän illallinen oli katettu hotelli Virun Merineitsi-ravintolaan. Tarjolla oli monenlaista herkkua jälkiruokaa unohtamatta. Ruoka oli maittavaa ja hieman hitaasta palvelusta huolimatta illallisella oli mukava tunnelma ja oli hienoa tutustua taas uusiin kasvoihin nimimerkkien takana. Pitkä, upea päivä takana oli mukava vetäytyä yöpuulle.
Sunnuntaina tutustuttiin Tallinnaan
Seuraavana aamuna hotelliaamiaisen jälkeen bussi odotti meitä hotellin edessä. Saimme mukaamme paikallisoppaan, Jaanikan, joka puhui sujuvasti suomea. Ajelimme katselemassa Tallinnan hieman tuntemattomampia kaupunginosia ja oppaamme kertoi paikoista sekä rakennuksista ja niiden historiasta mielenkiintoisia tarinoita. Hän oli hyvin perillä asioista ja kertoi ne hauskalla tavalla joka sai kuulijan kiinnostumaan aiheista. Matkan yhtenä vierailukohteena oli valokuvamuseo Fotografiska, jossa oli mahdollisuus tutustua kahteen eri valokuvanäyttelyyn, tai vaihtoehtoisesti tutustua Telliskiven alueen taide- ja käsityöputiikkeihin. Reilun tunnin aikana ehti mukavasti jaloitella ja jokainen sai vapaasti valita vierailukohteensa alueella.
Fotografiskasta matka jatkui eri kaupunginosien kautta kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornilla opas kertoi sen historiasta sekä alueen historiallisista tapahtumista Viron itsenäistymisen aikoihin. Kukin sai taas mennä omien halujensa mukaan. Alakerrassa oli näyttelytila ja matkamuistomyymälä. Tornin näköalatasanteelle pääsi hissillä, jonka matka kesti lähes minuutin. Ylhäällä avautui upeat näköalat. Helsinkikin häämötti taivaanrannassa. Syksyinen Tallinna ja sen upeat kirkontornit sekä vanhan kaupungin muurit erottuivat hienosti. Näköalatasanteella oli myös näyttely ja lattiassa ikkunat, joista näkyi alas. Näköalatasanteelta johti vielä portaat ravintolaan ja siellä olevalle ulkoiselle näköalapaikalle.
Lopulta piti palata satamaan odottelemaan laivaan pääsyä. Paluumatkalla meillä oli muutama hytti tavaroille. Yhdessä menimme päivälliselle laivan Buffet-ravintolaan. Pöytäkeskustelut keskittyivät Postcrossingin ja edellispäivän tapahtuman lisäksi päivän aikana nähtyihin paikkoihin ja oppaalta kuultuihin tarinoihin. Kaikki olivat tyytyväisiä matkan antiin ja vielä ehti tekemään viimeiset ostokset laivan kaupoissa. Helsinkiin saavuttuamme sanoimme hyvästit toisillemme ehkä vähän haikein mielin.
Matkalla syntyi uusia ystävyyksiä ja korttikaveruuksia. Vaihdettiin osoitteita ja puhelinnumeroita. Lähetettiin lukemattomia kortteja. Nautittiin hyvistä aterioista ja toistemme seurasta. Koettiin unohtumattomia elämyksiä. Keskusteltiin, vitsailtiin, naurettiin ja hulluteltiin. Kaiken kaikkiaan unohtumaton matka. Kiitos!
Teksti: Johanna Inomaa (Jonesy72)
Kuvat: Essi Huhtamäki (Ezzi), Johanna Inomaa (Jonesy72) Marko Kulmala (insp3ktor) ja Maret Laas (Cerres)
Kuvamuistoja Tallinnan matkalta
