Perjantai ja 13. päivä ei pelottanut vajaata viittäkymmentä innokasta postcrossaria, jotka saapuivat puolen päivän jälkeen Viking Linen terminaaliin Katajanokalle suuntana Tallinna ja sieltä edelleen Tartto. Laivalippujen ja nimilappujen jaon jälkeen ryhmä siirtyi Viking XPRS:n konferenssitiloihin, jossa virittäydyttiin syksyn postcrossing-seikkailun tunnelmaan napostelubuffetin antimien kera. Ohjelman mukaan perjantaina oli tarkoitus vain valmistella miittikortteja, mutta emmehän me malttaneet pitää leimasimia ja kyniä toimettomina, vaan ne pääsivät heti töihin ja miittikuoret kiersivät pian pöydästä toiseen. Arpajaisetkin menomatkalla järjestettiin, ja hyvän arpaonnen omaavat pokkasivat itselleen postimerkki ja -korttipalkintoja.
Laivan saavuttua Tallinnan satamaan vaihdoimme menopeliksi bussin, joka starttasi matkan kohti Tarttoa. Perjantairuuhkat hieman hidastuttivat matkantekoa, mutta tunnelma bussissa pysyi korkealla kiitos hyvien matkaeväiden ja ohjelman. Postcrossing-aiheinen tietovisa osoittautui yllättävän haastavaksi. Harva tiesi esim. sitä, kuinka monta erikoisleimaa Suomessa on vielä mahdollista saada. Oikea vastaus oli kaksi: joulupukin pääpostista Rovaniemeltä sekä Eduskunnasta. Parhaiksi PC-tietäjiksi osoittautuivat regndroppar ja riit, ja onnettarena toiminut Sanna arpoi pääpalkinnon eli postimerkkien vuosilajitelman saajaksi regndropparin. Saimme myös kuulla, mitä kaikkea kivaa ohjelmaa yhdistys on suunnitellut ensi vuodeksi.
Tartossa majoituimme hotelli Tartussa, joka sijaitsi keskeisellä paikalla lähellä jokea, vanhaakaupunkia ja ostoskeskuksia.
The FinEst Postcrossing Meetup
Lauantaiaamupäivänä oli aikaa omatoimiselle Tarttoon tutustumiselle. Ennen miittiä moni kävi tutustumassa vanhankaupungin nähtävyyksiin. Miittikorttiimme kuvitettua Suutelevat opiskelijat -patsasta ei harmi kyllä päästy ihailemaan livenä. Patsas oli ehostettavana ensi vuotta varten, jolloin Tartto on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Vapaa-aikaa hyödynnettiin myös geokätköjen ja pokemonien jahtaamiseen, sekä Tarton kahviloihin ja kirjakauppoihin tutustumiseen. Osa kävi vierailulla paino- ja paperitaidekeskus TYPAssa, jossa oli mahdollista painaa oma postikortti.
FinEst-miitti järjestettiin lauantai-iltapäivänä hotellimme kokoustiloissa. Paikalle tuli myös kymmenkunta virolaista postcrossaajaa. Korttivaraston kartuttamiseenkin oli hyvät mahdollisuudet, kun virolaisia korttitaiteilijoita oli paikalla myymässä tuotteitaan. Pisimmät jonot olivat Omnivan eli Viron postin pisteelle, josta ostimme postimerkit miittikortteihin. Kortteihin saimme Omnivan postcrossing-aiheisen erikoisleiman, joka oli miittipäivänämme ensimmäistä kertaa käytössä. Miitti sujui leppoisissa ja iloisissa tunnelmissa, ja leimattavaa riitti niin paljon kuin vain jaksoi.
Illallistimme sekä perjantaina että lauantaina erittäin pitkän kaavan mukaan. Sanotaanko vaikka näin, että ruokailun aikana sekä varsinkin sitä odotellessa oli hyvää aikaa tutustua muuhun pöytäseurueeseen. Kovin mallikkaasti ei ravintoloissamme palvelu sujunut, ennakkoon tehdyistä ruokatilauksista huolimatta.
Paluumatkalle kansallismuseon kautta
Sunnuntaiaamuna matka jatkui Viron kansallismuseoon, joka on rakennettu entisen sotilaslentotukikohdan alueelle. Osa tutustui museoon opastetuilla kierroksilla, osa omatoimisesti. Museokaupasta löytyi edullisesti täydennystä monen korttikokoelmaan. Museostakin sai kortteihin erikoisleiman, ja usea käytti myös tämän mahdollisuuden hyväkseen.
Museosta bussi suuntasi kohti Tallinnan satamaa. Kotimatkalle merelle oli ennustettu myrskylukemia, joten helpotus oli suuri kun tuuli oli laantunut ja saimme nauttia buffet-pöydän antimista ilman laivan ylenpalttista keinuntaa. Helsinkiin saavuimme klo 18, monia hyviä kokemuksia ja kohtaamisia rikkaampina.
Iso kiitos matkan järjestäjille ja tapaamisiin tulevissa miiteissä!
Teksti: Tarja Björkqvist (candyqueen)
Kuvat: Arja Antila (Peppi59), Essi Huhtamäki (Ezzi), Marko Kulmala (insp3ktor), Victoria Kuzmina (Nakendorf), Pia Lepistö (Korttien_kuningatar)
Kuvamuistoja Tarton matkalta
